Vantaa-Keravan aluevaltuuston kokouksessa 26.10 käsiteltiin vuoden 2026/2 osavuosikatsaus. Hyvinvointialueen lisääntynyt palveluntarve eri toimialoilla koettelee samalla henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
Pidin valtuustossa puheen osavuosikatsauksesta ja henkilöstöstä
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
käsillä oleva osavuosikatsaus kertoo monella mittarilla onnistumisesta. Talous on hallinnassa, palveluiden saatavuus on monin paikoin parantunut ja asiakaskokemus on kehittynyt merkittävästi myönteisempään suuntaan. Näistä tuloksista kuuluu antaa tunnustus ennen kaikkea henkilöstölle. Ne eivät synny itsestään, vaan työntekijöiden tekemänä jokapäiväisessä työssä.
Henkilöstön näkökulmasta raportissa näkyy positiivista kehitystä. Henkilöstömäärä on kasvanut, vakinaisen henkilöstön osuus on vahvistunut ja lähtövaihtuvuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä Tämä kertoo siitä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on entistä vetovoimaisempi työnantaja.
Katsauksessa todetaan myös henkilöstövuokrauksen määrän olevan laskusuunnassa. Tämä on tärkeää sekä talouden että työyhteisöjen kannalta. Vakituiset työntekijät luovat jatkuvuutta, vahvistavat osaamista ja parantavat palvelujen laatua.
Samalla raportti muistuttaa meitä siitä, ettei kaikkea voi tarkastella vain talouden näkökulmasta. Tarkastelujaksolla henkilöstön sairauspoissaolojaksojen pituuksissa tilanne on huonontunut osassa toimialoista vertailuaikaan nähden. Eritystä huolta herättää se, että mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat useilla toimialoilla lisääntyneet. Myös pitkät, yli 90 päivän poissaolot näkyvät monissa palveluissa. Tämä kertoo työkuormituksesta, joka ei katoa sillä, että palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti.
Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kuormitus näkyy konkreettisesti. Lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet, avohuollon asiakasmäärät ovat nousseet ja kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt. Vaikka henkilöstön saatavuus on parantunut, työn vaativuus kasvaa edelleen. Siksi henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on panostettava määrätietoisesti tulevaisuudessa.
Oasvuosikatsauksessa mainitaan että hyvinvointialue pystyy kattamaan aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät jo tämän vuoden aikana ja ennustettu tulos tulisi olemaan n. 92 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä antaa meille mahdollisuuden katsoa eteenpäin. Keskeisiksi tavotteiksi on nostettava henkilöstön työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja lähijohtamisen vahvistaminen. Taloudellinen onnistuminen ei saa perustua siihen, että henkilöstö venyy jatkuvasti äärirajoilleen.
Haluan kiittää koko henkilöstöä työstä, jonka ansiosta nämä tulokset on saavutettu. Samalla muistutan meitä kaikkia siitä, että hyvinvoiva työntekijä on koko hyvinvointialueen perusta.
Kiitos.”